Taustaa

 

Eino Leino –talon toiminnan kehittämisen yhteydessä pohdittiin  kesäteatteritoiminnan käynnistämistä Eino Leino –talon pihapiirissä. Erityisesti se, että kesällä 2012 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Eino Leinon perustama, Suomen ensimmäinen ulkoilmanäyttämö Seurasaaressa, käynnisti toimintansa, nosti esiin kesäteatteritradition ja Eino Leinon kunniakkaan perinnön. 

 

Eino Leinon perustama Helka-näyttämö myös kuoli samana vuonna kuitenkin ääni-, maasto- ja sääolosuhteiden vuoksi.

 

Leino –veljesten, Kasimirin ja Einon, teatterisuuntautuminen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, tuo teatteritradition myös Eino Leino –talon yhteyteen. Kasimir Leino kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä ”Ijankaikkiset eli kihlatut” Einon syntymävuonna 1878, jolloin Kasimir oli 12-vuotias. Näytelmä käsitteli Turkin ja Venäjän sotaa. 1881 joululomalla Paltaniemen nuoret näyttelivät  Kasimir Leinon ohjauksessa Kaaperi Karjalaisen talossa (kunnankirjurin Valtterissa) ensimmäisen näytöksen Aleksis Kiven Nummisuutarien ensimmäistä näytöstä. Kirkkoherra Andelin lupasi heille Toivonniemestä kesäteatteritilan, mutta se lupaus vaipui Andelinin kuolemaan.

 

Myöhemmin Kasimir Leino toimi perustetun Päivälehden teatterikriitikkona (1890-97), kansallisteatterin varajohtajana (1895-96)ja Viipurissa Suomen maaseututeatterin johtajana (1899-1903) sekä näytelmäkirjailijana. Kasimirilla oli myös jonkin aikaa oma teatteriseurue.  Eino Leino sai Kasimirin siirryttyä Kansallisteatterin varajohtajaksi Päivälehdestä Kasimirin teatterikriitikon paikan. Kaarle Halmeen innostamana Eino Leinosta tuli myös näytelmäkirjailija.