Hövelö ennen ja nyt

 

Elias Lönnrotin aikana Hövelö oli pieni torppa. Antti ja Emilia Lönnbohmin, Eino Leinon vanhempien, ostettua torpan 1859, taloa laajennettiin, jotta koko perheelle olisi tilaa.

Perheessä oli 7 poikaa, joille rakennettiin lasten kasvaessa pihapiiriin ns. Poikien talo. Tämä talo on edelleen alkuperäisellä paikallaan Hövelön tilalla Paltaniemellä.

Eino Leino -perinnetalo sijaitsee tuolta paikalta noin 3 kilometrin päässä aivan alkuperäisen mallin mukaan rakennettuna, inspiroivassa ja luonnonkauniissa maisemassa.

 

Seuraavassa on kerrottu talon huoneista Lönnbohmien perheen ajalta sekä talon muista paikoista:

 

Isä-Antin huone

Isä-Antin huoneessa perheen maanmittari-isä teki karttoja ja selosteita talvella, otti vieraita vastaan ja jututteli talon renkejä. Isän huoneeseen tuotiin myös posti, kirjeet ja sanomalehdet, joita Hövelöön tuli, koska talossa seurattiin aikaa ja maailmanmenoa hyvin tarkasti. Kirjeet ja lehdet luettiin ensin isän huoneessa, usein ääneen. Lukijana toimi usein kotiopettajana toiminut äidin sisko Olga Kyrenius tai joku perheen lapsista. Vuonna 1886 isä toi lääkärireissulta Ruotsista idean kutsukellosta eli isän huoneesta oli kytketty langalla soitinkello keittiöön. Langasta vetämällä hän saattoi kutsua piiaan paikalle.

Andreas Lönnbohm os. Mustonen


Eino Leino syntyi Isän huoneessa perheen nuorimmaisena lapsena.


Perinnetalon "Isän huoneessa" on Eino Leinon ja Elias Lönnrotin elämästä ja elämäntyöstä kertova näyttely. Huonetta käytetään myös kokoontumis- ja kahvittelutilana isommille ryhmille.

 

Eino Leino näyttely Isän huoneessa

Äiti-Emilian huone

 

Äiti-Emilia hoiti piikojen tuella suuren perheen ruokataloutta. Lapsena pienimmät nukkuivat äidin huoneessa. Einon lapsuudessa äiti vetäytyi usein väsyneenä omaan huoneeseensa lepäämään.

Äiti_Emilia_Lönnbohm

 

Äidin huoneen paikalle Eino Leinon -seura pystytti alkuperäiseen Hövelöön 1940 – luvulla Eino Leinon syntymäkiven. Vanhoissa Hövelön kuvissa äidin huone on purettu, koska siitä tehtiin rantaan sauna.


Perinnetalon "Äidin huoneessa" on nähtävillä Eino Leinon boheemiviitta ja Eino Leinon kirjallista tuotantoa sekä Lönnrot -kirjasto.

Eino Leinon boheemiviitta äidin huoneessa

 

 

Olgan huone

Olga oli perheen vanhin tytär (1858-1918).

Hän kävi koulua yhdessä sisarustensa kanssa ja oli taitava pianon soittaja. Hän sairastui kuitenkin jo vuonna 1877 parantumattomasti skitsofreniaan ja eli koko Einon lapsuuden Hövelössä mielisairaana.

Perinnetalossa "Olgan huoneessa" on kulttuurituotteiden myymälä.

 

 

Hildan huone

 

Hilda oli perheen toiseksi vanhin lahjakas tytär (1860-1929). Hän valmistui Raahesta opettajaksi ja toimi Raahen tyttökoulussa ja jatko-opistossa opettajana, mutta hän ei voinut toimia kauaa opettajan tehtävissä, koska hänen kuulonsa heikkeni. Hän työskenteli kahden maanmittariveljensä apulaisena tehden puhtaaksi karttaselosteita, yms. 

Perinnetalossa huone on henkilökunnan käytössä.

Hilda Lönnbohm

 

Sali

 

Saliin perhe kokoontui yhteisiin tilanteisiin ja sinne kutsuttiin myös vieraat. Salissa on nähtävissä Hövelön alkuperäinen kulmapöytä. Lönnbohmien aikana talossa oli taffelipiano, jota perheen tyttäret soittivat. Nykyisessä talossa on salissa piano. Salin seinällä on myös T. G. Tuhkasen taulu, jossa Tuhkanen (Hövelön myöhempi omistaja) on kuvannut Hövelöä Hövelönlahden rannalla. Salin kalustuksessa on käytetty Hövelön mallin mukaisia sohvia ja tuoleja. Alkuperäiset Hövelön kalusteet ovat Kainuun museossa.

Salin sisustusta


Perinnetalon salissa pidetään nykyisin mm. kesätorstaisin runokahviloita ja kulttuuritilaisuuksia.

Vesa Hyyryläinen ja Heljä Pylvänäinen Leino -talon salissa

 

Keittiö

Hövelön keittiössä oli yksireikäinen hella, jonka lämmössä ruoka valmistettiin suurelle perheelle sekä talon palkollisille sekä kesävieraille, joita lapsien opiskeluaikana saattoi Hövelössä olla. Renkien syödessä saattoi Isä-Antti seistä ruokahuoneen ovella piippua poltellen ja päivän töistä heidän kanssaan jutellen. Äiti ja sisäpiika pitivät huolta ruuan valmistuksesta. Enimmillään Hövelön ruokasaliin kokoontui yli 20 henkeä ruokailemaan.

Perinnetalossa keittiön paikalla on nyt kahvio keittiöineen. Talon keittiö on uusittu joulukuussa v. 1973. Keittiössä on jääkaappi, pakastin (toinen kansliahuoneessa), liesi, uuni sekä ruokailukalusto 72 hengelle. Keittiössä on myös kaksi erilaista kahvikalustoa.

 



Lystinurmi

 

Talon pihapiirissä on lato, joka kantaa Lystinurmi -nimeä. Nimi tulee 1800 -luvutta Hövelönlahden toisella puolella olevan Toivonniemen nurmikosta, jossa järjestettiin Oskar Lönnbohmin ja Kasimir Leinon nuoruudessa Isänmaallisen seuran suomalaisuuden juhlia. Veljekset toimivat juhlien järjestäjinä.  Lystinurmi -ladolla vietetään kesäisin mm. häitä, näyttelyitä ja tanssikoulu Casamban järjestämiä tanssikursseja.

 

Lystinurmi

 

Lystinurmen penkit ja pöydät

Talon törmä ja ranta

Talon törmältä avara näköala Paltaselälle sekä portaat,  pitkospuut rantaan ja rannassa laituri, jossa voi viivähtää ja katsella Paltaselkää. Laiturilta voi myös porskutella rantaveteen uimaan, sillä ranta vesialueella on samanlaista hiekkarantaa kuin Paltaniemen sataman uimarannalla.

Pitkospuut rantaan.jpg

 

Oulujärvi aamulla