Eino Leino

Eino Leino -talossa on Eino Leinon elämään liittyvä valokuvanäyttely, joka on uusittu v. 2013. Näyttely sijaitsee Isän huoneessa.

Runoilija Eino Leino syntyi Hövelön talossa Paltaniemellä 6. heinäkuuta 1878 Anders ja Anna Emilia (os. Kyrenius) Lönnbohmin kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Hän asui Hövelössä lapsuutensa lukuun ottamatta talvia 1885 ja -86 sekä opiskeluaikojaan Kajaanissa, Oulussa ja Hämeenlinnassa vuosina 1887-95. Kesät hän vietti kuitenkin aina kotonaan.

 

Leino pääsi ylioppilaaksi vuonna 1895 ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon samana vuonna. Hän kuitenkin menetti opiskelumahdollisuutensa epäonnistuttuaan ratkaisevassa stipendiaatintutkinnossa, joka olisi taannut varattomalle opiskelijalle valtion tuen. Tästä ei nuori runoilijanalku suinkaan lannistunut, vaan päätti omistautua kokonaan kirjoittamiselle, runoudelle ja kulttuurille.

 

Leino jäi Helsinkiin ja pääsi mukaan kaupungin kulttuuripiireihin isoveljensä Kasimir Lönnbohmin (1866 – 1919) avulla. Hän julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa Maaliskuun lauluja ja Tarina suuresta tammesta vuonna 1896, 18 vuoden ikäisenä. Leino julkaisi Nykyaika-nimistä lehteä veljensä Kasimirin kanssa vuosina 1898 ja -99, mutta taloudelliset vaikeudet kaatoivat lehden. Hän ryhtyi kirjoittelemaan muihin lehtiin: Vuonna 1899 hänestä tehtiin Päivälehden kulttuuriavustaja ja 1904 Helsingin sanomien teatterikriitikko sekä pakinoitsija. Hänen kärkevät kirjoituksensa saivat huomiota ja hän pääsi julkisuuteen. Leinosta oli tullut kansallinen uusromantikko monien aikalaistensa tavoin. Hän halusi uudistaa suomalaista kulttuurielämää, vaikkei aina kohdannutkaan yhteneviä mielipiteitä.

 

Leinon varsinainen elämäntyö olivat kuitenkin hänen lukuisat runo- ja proosateoksensa. Hän kirjoitti runoja jo lapsena, mutta ne pääsivät näkyville vasta, kun Kasimir-veli huomasi Einon runoilijanlahjat ja rohkaisi tätä jatkamaan harrastustaan. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa Kajaanin linna ilmestyi Hämeen sanomissa vuonna 1890, Leinon ollessa vasta 12-vuotias.

Aikuisiällään Leino kirjoitti paljon ja julkaisi tiheään uusia teoksia saaden niistä paljon kiitosta. Hän kirjoitti myös näytelmiä ja käänsi suomeksi mm. Danten Jumalaisen näytelmän. Hän julkaisi kaiken kaikkiaan 32 runokokoelmaa, 25 romaania, 25 näytelmää ja 16 käännöstyötä. Leino on kiistämättä yksi merkittävimpiä kansallisrunoilijoitamme.

 

Kirjoittaminen ja luova työ olivat Leinolle kutsumus, ja hänen oli vaikea sitoutua säännönmukaiseen elämään. Hän oli naimisissa kolmesti ja sai ensimmäisestä avioliitostaan tyttären Freya Schoultzin kanssa. Viimeisinä vuosinaan kirjailija oli huonossa kunnossa niin henkisesti kuin fyysisesti ja asui erilaisissa hoitokodeissa.  Kaksi viimeistä elinvuottaan hän vietti Tuusulassa, missä hän kuoli tammikuun 10. päivänä vuonna 1926.