Eino Leinon kotivuodet
Eino Leinon varhaislapsuus
Eino Leino syntyi Oulujärven rannalla Paltamon pitäjän keskuspaikan Paltaniemen Hövelössä 6.7.1878 Anders ja Anna Emilie (os. Kyrenius) Lönnbohmin (ent. Mustonen) suurperheen kymmenentenä lapsena, kuopuksena. Kasteessa hän sai nimen Armas Einar (Eino) Leopold. Vanhimman Oskarin ja nuorimman Einon välissä oli 22 vuotta. Koti oli maalaisperheeksi ajatellen sivistynyt. Perheeseen tuli useita sanomalehtiä, oli kirjoja ja lasten sivistyksestä huolehdittiin. Isä oli fennomaani ja vapaa-ajattelija, ja äidin kerrotaan kirjoittaneen runoja. Tässä oli vanhempien silmäterän Eino Leinon henkisen kehityksen perusta. Myös lasten terveyttä vaalittiin hyvin. Äidin sisarpuoli, Olga Kyrenius, piti Hövelön lapsille kotikoulua ja huolehti perheen lapsista vieraalla paikkakunnalla. Hän oli hyvin sivistynyt kotikoulun pitäjä, joka osasi viittä kieltä ja luki vielä latinaa, jotta voi huolehtia lasten oppimisesta.
Eino oppi lukemaan kolmivuotiaana, kirjoittamaan nelivuotiaana. Perheessä oli sokeutunut ruotimuori, jolle Eino saattoi lukea. Vnhemmilta, sisaruksilta sekä rengeiltä ja piioilta Eino saattoi kuulla rikasta Paltaniemen tarinaperinnettä. Perheeseen otettiin huutolaistyttö Anna Halme, joka toimi Einon leikkikaverina ja päällekatsojana. Einon lapsuudessa perheessä asui myös Eugen Kyrenius, joka oli äidin sukulaispoikia Virosta.
Kun sisarukset häipyivät syksyllä opinteille muihin kaupunkeihin, Eino sijoitettiin talviksi 1885-87 Olga -tädin hoiviin Ouluun, jossa muita Hövelön lapsia oli opiskelemassa. Mieliinpainuva Einolle oli rautatien avaaminen Ouluun 1886.
Eino koulussa Kajaanissa ja Oulussa 1887-90
Koska Einoa ei täti Olgan pyynnöstä hyväksytty liian nuoren ikänsä vuoksi Oulun Lyseoon, Einon oli aloitettava koulutie Kajaanin alkeiskoulussa syksyllä 1887. Koulu sijaitsi nykyisen Kauppakadun ja Kirkkokadun kulmauksessa. Eino sijoitettiin viikoiksi asumaan Raatihuoneen torin varrella olevan Revon kaupan huoneistoon kolmen naisserkun luokse. Kauppaa piti isän veljen (Karl Mustonen 1827-87) tytär Emmy Mustonen. Hövelöstä tuotiin Einon elättämiseksi maatalossa tuotettuja elintarvikkeita.
Einon luokalla oli 13 poikaa, jotka olivat Einosta vanhempia. Eino oli tuohon aikaan lyhyt, tanakan jäntevä ja "lystin näköinen", kuten hän itse nimitti. Eino luki ahkerasti, enemmän romaaneita kuin läksyjä. Tutuksi tulivat mm. Välskärin kertomukset, Walter Scottin ja Dumasin historialliset romaanit.
Einon elämän merkittävin, myöhempään elämään vaikuttava tapaus, oli ihastuminen apteekkarin tyttäreen Linnea Granbergiin. Ihastuksen pakottava purkautuminen tuotti joululomalla Einon ensimmäisen runon "Epäilevä". Siitä alkoi hänen runoilijatiensä. Serkku Idan vohkittua Einon runovihkoja tytöille luettavaksi, Eino sai nimityksen "Lemmenliekki".
Toisena kouluvuonna Eino ruokaili Maria Sahlströmin luona. Ateriointi toi Einon elämään Helmi Katarina Roosin (myöhemmin Auvinen).
Jo kouluvuonna Eino oli mestarikertoja, joka kävi mm. Berg`hin pojille kertomassa satuja, tarinoita ja juttuja. Hän taisi kertoa myös Paltaniemen kummitusjuttuja. Palkaksi Eino sai nauriita jältettäväksi.
Toisen vuoden jälkeen Eino kirjoitti veljelleen Kaarlolle: "Lukuni ovat menneet tavallisesti. " Hän oli luokkansa kolmas.
Kesät Eino vietti Hövelössä.
Eino Hämeenlinnan koululaisena 1890-95
Isän kuoltua Einon Oulun kouluvuonna, tuli eteen ongelma: miten Hövelön nuorimmat jatkavat koulutietään. Hämeen Sanomien päätoimittajana työskennellyt Oskar Lönnbom vuokrasi Hämeenlinnasta, jossa perheen nuorimmat (Elin, Artturi, Eino) saattoivat jatkaa koulutietään syksyllä 1890. Syksyllä 26.9. julkaistiin Hämeen Sanomissa Eino Leinon ensimmäinen julkinen runo "Kajaanin linna".
Eino asui Hämeenlinnassa Oskarin vuokraamassa huoneistossa 1890-92. Talvet 1892-94 Eino asui neiti Fredrika Wetterhoffin taloudessa kangaskoululla. Viimeisen kouluvuoden Eino majoittui Väinö Toppeliuksen huonetoverina vanhan rehtorinrouva Olga Bergrothin vuokralaisena.
Opiskelun lisäksi Häneenlinnassa oli paljon toverikuntatoimintaa ja sen yhteydessä erilaista harrastustoimintaa.
Kotona Hövelössä Eino Leino oli kesäisin ahkera purjehtija Oulujärvellä. Hän purjehti usein Paltaselän kautta Melalahteen,jossa hänellä oli Antinlahden talossa sukulaisia ja koulutoveri Juuso Leinonen. Oulujärvi innoitti Eino Leino runoilemaan. Vuosina 1889-1895 Eino Leino kirjoitti runoja, jotka on julkaistu teoksessa Eino Leinon varhaisrunot (2012).
Aluksi Eino Leinon runoja julkaistiin oppilaskunnan lehdessä ja Hämeen Sanomissa. Vuonna 1892 Einon runoja alettiin julkaista myös Päivälehdessä, jonne Kasimir Leino kuljetti.
