Ympäristöä

Paltaniemi

Paltaniemi oli Paltamon pitäjän ja seurakunnan keskus vuosina 1599-1936. Paltamon seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Manamansaloon. Paltaniemn Kirkkoniemessä sijaitsi Paltamon seurakunnan toinen (1599) ja kolmas (1664) kirkko.

Keskuksena Paltaniemi veti virkamiehiä asumaan sinne. Siellä asui myös Kajaanin kihlakunnan virkamiehiä, jotka viihtyivät Paltaniemellä paremmin kuin likaisessa Kajaanissa. Virkamieskunta oliopiskellut yliopistossa ja sillä oli yhteyksiä ja siteitä muualle maailmaan, se oli pitäjän sivistyneistö. Kirkollista sivistyneistöä edustivat kirkkoherrat, kappalaiset, lukkarit ja
ylimääräiset kirkolliset avustajat. Kruunun virkamieskunta muodostui nimismiehestä,
henkikirjurista, kruununvoudista, tuomarista, maanmittarista, metsänhoitajasta ja opettajista.
Paltaniemeltä sivistyneistö alkoi vähentyä 1910-luvulla.

Eino Leinon isä Anders Lönnbohm toimi Paltamon kunnallislautakunnan ensimmäisenä esimiehenä vuosina 1865-68.

Eino Leinon vanhempien ja siskojen hauta

Äitini haudalla
Siinä istuin, siinä katsoin,
Katsoin siinä kaiket illat
Että eikö nousis nurmi,
Soisi somer, hiekka helkkis,
Näyttäisi emon elävän,
Sykkivän emon sydämen.
Eipä noussut uumen nurmen,
Kohonnut kivinen hieta,
Nousi ailuet apeat,
Mielikaihot karvahimmat
Silloin mun polon povehen,
Minun raukan rintahani.

Eino Leinon isä Antti Lönnbohm (1820-90) ja äiti Emilia Lönnbohm (1834-1895) sekä hänen kolme sisartaan, Olga (1858-1918), Hilda (1860-1929) ja Elin (1872-1947), on haudattu Paltaniemen kuvakirkon takana olevalle hautausmaalle. Paikalle pääsee kirkon viereistä polkua. Hauta sijaitsee kohdassa, jossa Kajaanista tuleva maantie kaartaa kirkkoaidan kupeelle.

Paltaniemen kuvakirkko

Eino Leino -talon läheisyydessä sijaitsee Paltamon seurakunnan omistama Paltaniemen kuvakirkko, joka valmistui v. 1726. Kirkko on Paltaniemen kolmas kirkko. Arvokkaat katto- ja holvimaalaukset on tehnyt Emanuel Granberg (1754-1787). Kirkon alttarimaalaus on Margareta Capsian (1690-1759) käsialaa. Viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu valmistui 1727. Kirkon viereen rakennettiin vuosina 1768-69 erillinen barokkityylinen kellotapuli. Kirkon sakastissa on kuvia Paltamon seurakunnan kirkkoherroista.

Kirkon vierestä käydään vanhalle haustausmaalle, jota Vainajien varvikoksi myös kutsutaan.

Kuvakirkon läheisyydessä sijaitsee Nälkään kuolleitten muistomerkki.

Keisarin talli

Syksyllä 21.8. - 14.9.1819 Suomen suurruhtinas ja keisari Aleksanteri I vieraili Suomessa tehden tutustumismatkan Salmista Kuopion kautta Tornioon, Torniosta Turkuun ja Tampereen sekä Hämeenlinnan kautta Helsinkiin ja sieltä Viipuriin. Elokuun 28. päivänä keisari söi aamiaisen Vuolijoen Haapalankankaalla uudessa tallissa ennen Kajaanin vierailuaan. Matkasta Kajaaniin tuli muistorikas, sillä Oulujärvellä nousi kesken purjehduksen myrsky ja keisarin oli palattava maantiereitilleen tiettömiä taipaleita. Keisarin Kajaanin matkan järjestäjä kapteeni Sebastian Gripenberg osti myöhemmin tallin sijoitettavaksi Paltaniemelle. Paltaniemen säätyläiset ja talonpojat siirsivät tallin nykyiselle paikalleen v. 1826.

Keisarin tallin vieressä sijaitsee vilja-aitta, joka rakennettiin katovuosien suojaksi. Anders Lönnbohm toimi lainamakasiinin hoitajana 1865-67.

Paltaniemen satama ja uimaranta

Paltaniemen uimaranta on kesäisin Kajaanin suosituin uimaranta.

Alueella on uimaranta, jonka vesi mataluutensa vuoksi lämpiää aurinkoisina päivinä nopeammin kuin muu järvi. Aikuiten uimapaikka on syvennetty liki kävelylaiturin päähän, laiturin vasemmalle puolelle. Alueella on venesatama ja veneiden säilytyspaikka.

Rannan tuntumassa on myös melontakeskus.

Paltaniemen uimarannan kävelysillan alla on Paltaniemelle 1903 rakennettu kivinen kirkkolaituri.

Uimaranta on paikka, joka kertoo millaisia Paltaniemen rannat olivat vielä 1950-luvulla, jolloin vielä vesien säännöstely ei soistanut ranta-alueita.

Museotie

Sutelasta Kirkkoniemeen Paltaniemeä halkova maantie on pysynyt tielinjauksessaan aina 1600-luvulta saakka. Tie otettiin valtion hoitoon 1921. Se päälytettiin ensimmäisen kerran 1969, päällyste on usempaan kertaan uusittu. Paltaniemen tie valittiin museotieksi 6.1.1982. Tie valaistiin 1994. Tietä on kehitetty tiesuunnitelman pohjalta.

Tiellä on aikojen kuluessa ollut useanlaisia rooleja:

Valtakunnallinen kulkuväylä 1610-1857

Kirkkotie 1726-1946

Kylätie 1726 -

Maantie 1958-1977

Paikallistie 1977 -

Museotie 1982 -

Kirkkoniemi

Emäpitäjä Paltamo perustettiin 1599. Kainuun toinen kirkko hautausmaineen rakennettiin Paltaniemen Kirkkoniemeen. Museotie päättyy Kirkkoniemeen, jossa sijaitseva hautausmaa oli käytössä vuosina 1599-1716. Vanhin kirkko rakennettiin Paltaniemelle 1599. Se tuhoutui maanjäristyksessä. Vuonna 1665 valmistuneen kirkon venäläiset polttivat isonvihan aikaan 1716 Kajaanin linnan räjäyttämisen jälkeen.

Vanhoista kirkoista muistuttaa Armas Tirrosen valmistama muistomerkki Risti ja liekki (1967).

Törmältä näkee vedessä kiven, joka kerrotaan aikoinaan olleen rakennukseen liittyvä nurkkakirvi. Oulujärveen vähitelleen vyöryneen hautausmaan vainajista ei ole tietoja.